perjantai 31. tammikuuta 2014

Vaippoja ja muita hankintoja

Huih! Nyt sitä on sitten vaipatkin tilattu! Ei siis mitkä tahansa, vaan ihan kestovaipat. ;)
Kauan niitäkin jahkailin. Tuli vatvottua ja mietittyä millasia ja mistä. Päädyin sitten tilaamaan Kiinasta, kun halvemmalla sai. Otin vähän tuotteista selvää ja asiakaspalautteen perusteella sitten päädyin tilaamaan kyseisen paketin. Oli vielä sopivan kokoinenkin, ei tarvinnut siis tilata kaikkia erikseen kauhean kovaan hintaankaan.
Eli tilattua tuli yksi paketti, joka sisältää: 20 kpl vaippoja + 20 kpl mikrokuituimuja + 10 kpl bambuimuja ja hintaakin tuli vaan sen n. 65 € postikuluineen! Ei siis todellakaan paha :D
Tuleepahan testattua onko niistä mihinkään. Tai siis onko meidänperheestä sitten niitten käyttäjäksi. Kyllähän sitä Muksu sitten pitää sitä mitä sille laitetaan, mutta onko meistä niiden laittajaksi/pesijöiksi. *nauraa* Toivon parasta, kun tällä linjalla ois kiva jatkaa, tulis edes jossain asiassa säästettyä luontoa. Paraskin puhuja, minä siis, mutta jossain osin sitä vaan haluaisi tehdä parhaansa. Tai edes yrittää. Meistä kahdestahan (J:stä ja minusta) se on kiinni, tuleeko siitä kestovaippailusta mitään vai ei. Nyt siis peukut pystyyn. :D


Tämmöisistä mötkylöistä siis on kyse. Olisin halunnut kuviollisia, myös kuvassa olevia, mutta myyjällä oli tarjota vain (joistakin kuvista poiketen) yksivärisiä. No, niitä lähti mukaan siis vihreää, sinistä, keltaista, oranssia, valkoista ja punaista. Saa vaihtaa sitten mielentilan mukaan. ;) Meinasin, että olisin toiselta myyjältä tilannut laadukkaampia, kauniimpia, näteillä kuoseilla olevia ja tietysti kalliimpia, muutamat kappaleet vaippoja näiden juuri tilattujen lisäksi, tulisi siinä samalla testattua millaisia mahtaavat olla. Ajateltiin sitten kuitenkin J:n kanssa, että testataan ensin näillä ja ostetaan sitten lisää, jos homma onnistuu.
Kohta siis vaippailemaan, tai siis pitää siihen niiden käyttäjää ensin odotella, eikä siihen niin kauhean kauaa enää ole. ;)

Ja taas... Rv 27 (26+3)

Saikkuilua. Ei mennyt eilinen ihan niin kuin piti. Töihin menin ja kankku alkoi taas kipeytyä sekä pahaolo ja masukipu vaivasi. Ei siis ollut aivan sellainen aamu kuin toivoi. Aamuhommat tuli kuitenkin tehtyä ja sitten soitto pomolle ja työnohjaajalle, että tämä mamma lähtee käymään työterveydessä. Neuvolaan en enää saanut aikaa, mutta työterveyteen sain klo 15.45. Neuvolasta laittoivat soittopyynnön meidän omalle hoitajalle, joka sitten soitti ja sanoi, että laittaa maanantaille minulle neuvolalääkäriajan. Sinne siis, jos si-oireet ei menaa parantua. Olin siis eilisen loppupäivän ja tämän päivän saikulla. Sunnuntai iltana sitten katsotaan tilanne uusiksi ja ilmoitellaan, jos en koe olevani maanantai aamuna työkykyinen.
Hyvä puoli tässä on se, että tulipa tänä aamuna sitten viimeinkin rassattua puhtaaksi veskin ja kylppärin lavuaarien hajulukot! Hullu minä, mutta alkoivat jo niin ärsyttää, että paras oli sekin hoitaa pois päiväjärjestyksestä. J:n kanssa sovittiin tosin, että minä hoidan lattiakaivon ja hän hajulukot, mutta tässä kk:n odottelun jälkeen ajattelin tehdä senkin itse. Kaikella rakkaudella kultaani kohtaa, mutta jotkut asiat voisi hoitaa vähän nopeamminkin.
Mietin tässä, että jos sitä sen verran koittaa vielä reippailla kotihommia, että vaihtaisi pariin kukkaan mullat. Nyt kun on taas uusikuu, niin kuulemma (vanhan kansan viisautta) kasvit lähtevät paremmin kasvuun uudessa mullassa. Jos se on se salaisuus jolla mummot saa kukkansa kukoistamaan niin hienosti. Pitää siis itsekin testata. Ei sillä, viirivehkat on meillä kukoistanu todella hyvin sen jälkeen, kun ymmärsin, että niitten mullan pitää kokoajan olla mahdollisimman kostea. Meinasin ne muutamia kertoja tappaa liian vähäiseen kasteluun. Sitä vastoin monet kerrat tapoinkin kultaköynnöksen liialliseen kasteluun, sillä kun mullan pitää antaa kuivua ennen seuraavaa kastelua. Tulipa tästä kukka päivitys, mutta jotain sitä on sentään minunkin päähäni jäänyt ;)


perjantai 24. tammikuuta 2014

Shoppailuja vai ei... vai mitä sitten?

Tässä paisuvassa tilassa ei ole muuta vikaa kuin se, että tunnen itteni taas kauhean lihavaksi! Kaikki on laihiksella tai vetelee kauheita salitreenejä, mutta minä en saa tehä tälle mitään! Siis salille saisin toki mennä, mutta ei vaan tule mentyä. Syynä osittain reistaileva selkä, jota en halua hajottaa kokonaan ja toisaalta en osaa tehdä mitään vain osittain. En siis saa vetää kunnon hikitreenejä, jollaisiin olen tottunut laihiksen yhteydessä. Miten sitä muka voi mennä salille hikoilemaan, kun on kauheasti rajoituksia?
Ehkä tässä on samalla tekosyitäkin, mutta kuitenkin. Ei vaan kiinnosta mennä sinne tekemään jotain "kevyttä". :(

Mekko
En tiiä oisko tuo mekko yhtään minulle sopiva, mutta ainkin kuvassa on tosi söpö. Pitänee koittaa kesällä ensin mahtua entisiin mekkoihin ja sitten vasta hankkia uusia. Toisaalta, nyt kun pitää kukkaron kiinni, niin säästyypä nekin rahat.

Mekko 
Tämäkin on jotain Niin Ihanaa! <3

Josta tulikin mieleen, että minun pitäisi löytää uusi iso olkalaukku ja hoitolaukku. Entinen turkoosi Aleksi13:sta viime kesänä ostettu iso laukku sanoi sopimuksensa irti ja sekös kenkuttaa. Siitä sai sentään maksaa ihan tarpeeksi ja kestää vaan vähän päälle puolivuotta. Mutta kun ei ole kuittia tallessa, niin turhaapa sitä on sinne viedä ja valittaa siitä. >:( Kenkuttaa kuitenkin. Nyt siis pitäisi löytää hyvänkokoinen olkalaukku sen tilalle. Ja samalla hakusessa on tosiaan myös hoitolaukku. En laita pahakseni, vaikka se olkalaukku olisi samalla se hoitolaukku, mutta ei se haittaa vaikka ne ois erikseenkin. Mutta hakusessa kuitenkin.

Katsokaa mitä ihanaa löysin!
Eihän näitä voinut jättää tilaamatta. Otin jopa parissa eri koossa, että sitten voi käyttää pidemmän aikaa. Ihan meidän näköiset tossukat Naperolle. Oispa ollu erivärisenä, mutta tällä kuviolla oli vaan punaisena. Olisin halunnu, että toiset ois ollu toisella pohjavärillä. Samalla myyjällä oli tosin kymmeniä erilaisia tossuja myynnissä, vaikka sun minkälaisilla kuvioilla. Nämä vaan osuivat silmiin ja samantien ne oli tilattava. :)

torstai 23. tammikuuta 2014

Postipakettikortti!

Tänään, vähän ennen kuin töistä lähdin, alkoi puhelin pirisemään. Odotin jo, että siellä Animagista soitetaan Anan tautta, mutta se olikin posteljooni. "Täällä olisi teille paketti. Onko teillä ketään kotona, että sen voisi tänne suoraan jättää?" No ei meillä ketään heti 13.05 ole paikalla, kun minullakin loppui tänään päivä klo 13.15 ja kaupunkiin piti vielä lähteä. Oletin siinä sitten tietenkin, että se oli se viikko sitten tilattu kissanhiekkalähetys, kun niillä on kotiinkuljetus, jos sattuu silloin kotona olemaan. Se olisi aika mukavaa, varskinkin kun sitä hiekkaa on tulossa 4*15kg, eli 60kg. Mukavampi se olisi suoraan kotona, kuin lähtä Tuirasta hakemaan.
Tulen sitten kissan kanssa kotiin, mutta en siinä kiireessä (kauhea vessahätä ja Ana piti saada mahd. nopeasti sisälle lämpimään) kerkeä poistia hakemaan laatikosta. Kun J tulee kotiin, niin postikin ajautuu sisälle. Ei siellä mitään kissanhiekkahakulappua ole, vaan ÄITIYSPAKKAUKSEN!
Ou nou! :D Ihanaa! En sitä vielä tänään jaksanut hakea, se on sitten huomisen haku juttu kun töistä pääsen.
Ihanaa päästä hipelöimään ja kattomaan mitä kaikkea ihanaa se loota on niellyt. Ihan kuin olisi taas joulu tai vaikka synttärit (sillon kun en mitään saanut :( ). Joo, pidän tätä myöhäisinä synttäreinä :D Huomenna siis luvassa hypistelyä ;)

Raharauhasten poistoa

Olipas tänään taas päivä.
Herätys oli aikaisin (kuten aina), klo 4.35. Mutta tänään erikoisuutena oli se, että J:kin heräsi silloin. Jonkun piti näet viedä minut töihin. Aamiainen nassuun, vaatteet päälle ja matkaan. J palasi samaa tietä kotia ja oli kuulemma yrittänyt vielä nukkua, mutta ei siitä ollut mitään tullut. Toisessa korvassa isompi karvakasa leikkii moottorisahaa ja toiseen korvaan pienempi kvääkky huutaa "Kvääk!". *nauraa* Voin vain kuvitella tilanteen. xD
Ajatuksena, että J joutui minut viemään töihin oli se, että Ana piti saada klo 7-8 aikaan lääkäriin ja sitä kautta leikkaukseen. Sinne olivat kuulemma päässeetkin. Vihdoin viimein Analta leikattiin pois sen "kulta"rauhaset, siis anaalirauhaset, mutta kun ne on syöny niin paljon rahaa, niin ne on nimetty uudestaan joko raha- tai kultarauhasiksi. ;)
Töistä päästyäni hyppäsin sitten bussiin ja keskustaan Anaa hakemaan. Ja sitten hiuksianostattavien laskunmaksujen jälkeen, kun Ananenkin oli kääritty hyvin pyyhkeeseen ja laitettu koppaan lautasantenni päässään, alkoi suunnistus matka bussipysäkille ja kotiin. Nyt se ressukka kyhjöttää pyllyineen kylppärissä. Kaikkea sitä joutuu pieni kissa kestämäänkin. Mutta eipä ainakaan enää tulehtuvat rauhaset vaivaa. Jospa tämä oli viimeinen kerta kun Ana tai me joudutaan kestämään sen pyllyvaivoja *koputtaa puuta*.
Tämä leikkaushan oli joululahja ihanilta appivanhemmiltani! Kiitos heille. Jouluna tuli puheeksi Anan raharauhaset ja että olisi kiva päästä leikkaamaan ne pois. He sitten antoivat rahatukun käteen ja sanoivat, että: Viekää se leikkaukseen ennen Naperon tuloa. Vähentää tulehdusriskiä sitten monella tapaa ja Naperon kanssa Anan pyllynhoito ja kaiken puhtaanapito voisi olla hieman haastavaa. Joten ihanaa kun se on nyt tehty. :) Iso kiitos siis heille taloudellisesta tuesta. :)

sunnuntai 19. tammikuuta 2014

Shoppailuja!

Nyt on shoppailtu muutakin kuin vain vaunut!
Kauppaan tuli todellakin lähdettyä listan kanssa.
Listalla oli ainakin: hoitoalusta, patja, kosteussuojia sänkyyn, amme jne.
Olin jo aiemmin katsellut ihanaa limenvihreää ammetta ja sehän se oli saatava. Siinä on vielä tassujalat. xD
Patjakin tuli nyt otettua matkaan, vaikka itse sänky majailee vielä Iisalmessa. Mutta parempi ostaa nyt nuita, kun jättää kaikki viime tinkaan ja olla sitten köyhiä. Varastossa kun oli vielä tilaa, niin sinne siis patja tuli varastoitua odottamaan sängyn kotiutumista.
Verkosta olin katsellut jo valmiiksi mitä kosteussuojia haluan ja niitä sitten pari kappaletta lähti mukaan.
Hoitoalustaakin katseltiin niin tuolta BabyStylestä (siellä siis shoppailimme) kuin muualtakin oli tullut katseltua. Myös käytettyjä. Ei kaikkea aina tarvitse uutena ostaa, mutta jotain kuitenkin uutta aina haluaa. :) Tuolta se sitten tuli kuitenkin ostettua. Ensin esittelin yhtä yksiväristä halpaa ja sitten iskettiin molemman silmämme yhteen kuviolliseen ja ajattelin kuitenkin ettei J suostu tuota ostamaan, kun se on melkein tuplahintainen. Mutta kun siinä katsottiin ja ihasteltiin, niin J oli ihan yhtälailla samaa mieltä, että se kuviollinen on meille se passelimpi. Se siis tuli tilattua. Liikkeessa ei sitä ollut kuin se yksi mallikappale ja kun vaunut meni tilaukseen, niin samalla sitten kun ne haetaan, saadaan myös alusta.
Kateltiin siinä samalla sitten myös matkasänkyjä ja yksi malli ois nyt tarjouksessa ja se olis myös käytännöllinen, kun siinä on välipohja, siis pientävauvaa ajatellen korkeammalle laitettava pohja, niiin Naperoa ei tarvitisisi aina lattian rajaan laittaa nukkumaan. Vähän selkäystävällisempikin. J vain nauroi toiselle sängylle: enhän minä edes ylety tuonne pohjalle! xD
Se sänky nyt jäi vielä sinne kun sillä ei niin kiire vielä ole. Mutta on ainakin tiedossa, että sellainenkin on olemassa.
Tuli siinä samalla katseltua tuttipulloja yms ruokailu vermeitä. Voi herrajestas! Mistä sitä tietää mitä kaikkea sitä pitää ostaa ja mitä oikeasti tarvitsee! O.o Oltiin molemmat siinä hyllyn reunassa kuin Ö aapisen laidassa. Myyjältä sitten kyselemään kaikkea "tyhmää". Suositteli sitten ihan alkuun vaan tuttipulloja muutamaa erilaista ja että niiitä olisi useampi kappale ja tutteja. Sitten myöhemmin kaikkea muuta. Ihan järkeen käypää, niin kuin olin ajatellutkin, mutta kun ei ole varma ja ensikertalainen kuitenkin, niin parempi kysellä ja ihmetellä. :D
Muuta ihmeellistä sieltä ei mukaan lähtenyt.
J:n heitin Fantasiapeleihin pelailemaan ja itse lähdin vielä kaupungilla pyörähtämään.

Stokkalta mukaan tarttui sitten pari erikokoista tuttipulloa ja pari tuttia. Pakkohan ne oli ostaa xD
Äiti oli viimekäynnillään täällä (muistaakseni marraskuussa) kysynyt meitä kaverikseen Deep purplen keikalle, joka on nyt la 1.2 ouluhallissa. Lupasi tarjota meille liput ja kaikki. :D Oltiin aamusta juteltu ja siinä äiti sitten kysy, että jos hän laittaa rahat tilille, niin käynkö ostamassa liput paikanpäältä, niin ei tarviis ylimäärästä maksaa. Sitä tuli sitten liput ostettua ja sinne on sitten meno 1.2. :D Teitää ainakin mitä sillon tekee. ;)
Samalla reissulla käväsin myös Anttilassa ja alesta löytyi vähän lankaa, josta äiti voi kehitellä kaikkea kivaa meille tai muksulle. ;) Yhdessä alelaarissa oli myös pöytäliinoja, kaitaliinoja, kangas servettejä yms. Vilkaisin niitä ja mietin, että ei meillä ole tuollaisille kuitenkaan käyttöä vaikka kuinka halpoja olisivatkaan. Käännyin jo pois mutta sitten tuli "ahaa-elämys". Ne servetit on 100% puuvillaan ja koko on 50x50cm. Eikös niille voisi olla jotain käyttöä Naperoa ajatellen? Eikös se ole se ja sama, onko se liina millä nimellä, jos se on kunnon puuvillaa ja sen voi pestä korkeassa lämpötilassa? :D Niitä lähti mukaan 2 pakettia, eli 4 kpl liinoja. Ei hullummin minusta ;)
Eli sellainen ostostelu päivä oli tällä mammalla. Rahaa meni, mutta ei niin kauheasti kun olisi voinut kuvitella ja kaikkea hyödyllistä ostettua.

Vaunut!

Apua!
Kai tämän jotenkin jo alkaa käsittämään todeksi, vaikka joka ilta tunteekin tuon tulevaisuuden jalkapalloilijan potkut masussa. Tässä vaan alkaa hahmottamaan asiaa ihan toisella tavalla, kun pitää alkaa hankkimaan kaikenlaista Muksua ajatellen.

Pitkään tulikin mietittyä ja vertailtua eri vaunuja ja kauan oltiin sitä mieltä, että ostetaan käytetyt. Mutta sitten ihastuttiin Brion Smile -vaunuihin, niiden ketteryyteen, keveyteen ja yksinkertaisuuteen, lisäksi saadaan Brion turvakaukalo (kuten aiemmin olen maininnut), niin sekin istuu vaunujen kiinnikkeisiin helposti. Oikeastaan turvakaukalo oli syy, miksi aloimme innostua Briosta, aiemmin tuli katseltua kaikkia muita merkkejä. Alussa minulla oli ajatuksena hankkia jostain käytetyt Herqules -vaunut, kun niistä tuntuu olevan hyvää käyttökokemusta. Käytiin yksiä katsomassakin, mutta ne sitten jäi, vaikka hyväkuntoiset olikin. Isot renkaat, joilla selviää lumessakin, oli yksi perusedellytys. Emmaljungat kuulosti ja näytti hyvältä, mutta ne on jokasuhteessa kuitenkin liian isot; kooltaan ja hinnaltaan. Mekanismeiltaan ne olisi olleet todella yksinkertaiset ja sitä kautta todella varmat, mutta jos kokoa muihin vaunuihin verrattuna on kuin ruotsin lailavalla, niin ehkä ei mahda olla meille soppelit vaunut, jos ne joskus pitäisi saada myös autoon mahtumaan ja kaksia vaunujahan meille ei hommata!
J oli aluksi vähän Smilejä vastaan, runko liian heppoinen ja kiikkerä, mutta kun käyttökokemuksia niistä päästiin lukemaan ja kärryjä muutaman kerran testaamaan liikkeeseen, niin mieli alkoi muuttumaan. Lueskelin sille perjantai iltana vielä lisää käyttökokemuksia ja kyllä sitä sitten niiden kannalle käännyttiin.
Lauantaina sitten suuntasimme liikkeeseen ostoslistan kanssa!
Nyt on siis tilattu Brio Smile -vaunut/rattaat ja niihin pehmyt kantokoppa.
Mietittiin, josko sinne sen kovankantokopankin saisi, mutta ei. Se ei oikein istunut tuohon ratasosaan. Pehmeän kun sinne laittoi, niin se sujahti paikoilleen kerralla ja hyvin istui sinne. Sitäpä ei sen enempää tarvinnyt sitten miettiä. Väriä katseltiin; musta on niin musta ettei se kauheasti kiinnostanut, vieoletti taas ei oikein ole meidän juttu ja ruskeakin on niin ankea. Turkoosi (deep ocean) taas oli meille kuin tehty, ainakin tuosta väriskaalasta. Uusia värejä oli kuulemma tulossa ja niiden joukossa vihreä, mutta siinäkin pelkästään nuo valjaat ratasosassa olisi olleet vihreät, mutten ois sitten ollu musta. :/ Ei oikein sitä mitä ajattelin. Oispa se kuomukin ollut värillinen, niin sitten se väri olisi ollut siinä! Mutta tosiian, tilauksessa on nyt turkoosit rattaat ja samanvärinen kantokoppa ja ne on todella ihanat! :)
Rattaat pitäisi tulla joskus helmikuunpuolella. Eihän niillä vielä mitään kiirettä ole, niin ei sinänsä haittaa vaikka vähän pidempäänkin menisi. Kerkeis ainakin raivata vähän tilaa niille tuonne varaston puolelle (kässyparkkiin). :D

Tulevat rattaa. Jalkatukiosan saa siis ylös ja selkänojan alas. Turvakaari otetaan pois ja valjaat viikataan alle hyvin, niin sitten kantokoppa menee paikalleen hyvin. Ja tietenkin nassu käännetään äitiä kohti. :)
 
 
Tämmöinen kompleksi siitä sitten kantokopan kanssa tulee.

Tässä on nyt sitten se kantokoppa.

torstai 9. tammikuuta 2014

Ja niin joulu joutui jo taas pohjolaan...

Joulu tosiaan oli ja meni. :) Ja vuosien saatossa vakiintunut "joulurundikin" tuli heitettyä. Tälläkertaa vaan aattoa vietettiin eripaikassa. Eli: matkamme alkoi la aamuna Oulusta ja päädyimme Kajaaniin, jossa vietimmekin aikaa maanantaihinn asti. Pukki oli tuonut etukäteislahjoja, mutta eihän niitä silloin voinut vielä availla ;)
Maanantaina oli tiedossa taas auton pakkaamista, kissat, mies ja emäntä kyytiin ja ei muuta kun Pielavettä kohti. Siellä sitten jouluilimme pari yötä ja päivää. Pukki kävi ja minä sain mitä toivoinkin: Muumi-dvd boxin! Siis sen ihanan missä on ne kaikki jaksot! JEEE! ;) J:lle Pukki toi uuden partakoneen ja hienon headsetin. Harmi vaan että headsetin mikissä oli kosketushäiriö, niin ne piti palauttaa pajalle ja nyt odotellaan uusia tilalle. :) Sekin asia siis hoitumassa. Muutapa ei sitten juuri tullutkaan, mutta oikeastaan tässä olikin toiveena, että kun tulee hankintoja Mukeloa ajatellen, niin sitten jos saisi apuja :) Ai niin, yksi todella ajattelevainen lahja saatiin: Anan anaalirauhasten leikkausrahat! Meillä niitä rauhasia kyllä kutsutaan tätä nykyä raha- tai kultarauhasiksi. ;) Mutta saadaan sekin asia pois päiväjärjestyksestä, eikä enää tarvitse pelätä sitä milloin ne taas räjähtävät.
Pielavedellä tuli sitten paisteltua torttuja ja laitettua ruokaa yms, ja mummoa ei meinannut saada sitten millään rauhoittumaan. Aina kiire ja kontrolli pitää olla joka asiaan, niin ei sille sitten mitään muuta voin, kun vaan koittaa huokasta syvään ja jatkaa omia hommiaan. :D Mutta hyvin se meni.
Keskiviikko iltana sitten suuntasimme Iisalmeen. Illalla iskän ja Eijan luona oli käymässä nuorempi velipuolistani A-P avopuolisonsa kanssa ja vanhempi velipuoleni M oli pidemmällä visiitillä siellä myös tyttöystävänsä kanssa. Mukava ilta siitä tuli ja kiva oli heihinkin "tutustua". M:n tyttöystävää en ollut aiemmin tavannutkaan; oikein mukava ja pirtsakka nainen (minun ikäinen) ja M:n kanssa en ole paljon ollut tekemisissä, niin häntäkin oli kiva jututtaa. M on sen verran minua vanhempi, että koskaan ei olla oltu kovin läheisiä ja hän onkin aina asunut Helsingissä, että meidän tapaamisetkin voi laskea sormilla. ;)
Torstaina tuli sitten käytyä tädin ja sedän luona päivällisellä ja samalla tavattiin serkkujakin, pelailtiin ja pidettiin hauskaa. Perjantaina olikin sitten ohjelmassa matka Kuopion Ikeaan. Sieltä tulikin sitten mukaan kaikkea mitä piti ja vähän ylikin. Soppailemassa oli siis Eija, J ja minä. Iskän piti mennä jo töihin silloin. J sanoitti jo joululaulutkin uusiksi Ikean reissun aikana: "Nyt itkeä saa, nyt meluta saa, Jarkkoa viedään Ikeaan taas....!" ;)
Mutta tosiaan. Nyt on uusi lipasto, vähän säilytys laatikoita kaappiin ja rullakko askarteluvermeille jne.
Lauantaina päivällä oli sitten se hetki reissua kun piti jo kotiin päin lähteä. Olihan se mukava reissu ollut, kaikki lähimmät sukulaiset nähty ja ihana vapaa joulu, toisin kuin edellinen. Mutta on se vaan niin ihanaa jättää matkalaukkuelämä ja tulla omaan kotiin! Kotia ei mikään voita! :)

Ultrailua ennen joulua Rv21 (20+0)

Jopas on aika taas hurahtanut ja joulukin ohi vilahtanut. :)
Mutta tosiaan, tiistaina viikkoa ennen joulua tuli käytyä rakenneultrassa. Siellä sitä myllerrettiin ja Muksu ei sitten tykännyt yhtään kun sillä ultralaitteella tökittiin ja muljuteltiin :D Toisaalta en ois minäkään tykänny, jos joku ois ilman suostumusta niin kauheena tökkiny.
Todella tarkkaan kyllä kaikki kateltiin. Selkäranka jokapuolelta, jalat (kengän koko oli silloin 3,5 cm Oih!), eri luitten mitat, aivot, sydämen sykkeet ja että veri kiertää oikeaan suuntaan jne. On se tarkkaa. O.o Kaikki näytti olevan hyvin, niin kuin pitääkin.

Sivuprofiilista Muksu. Siellä sitä vaan vilkutellaan. :)

 Nassu näkyy tässä: pieni nenän nöpsykkä, suu vähän murrulla, mutta siellä sitä köllitään.

Tässä näkyy jalka. Siis jos siitä saa mitään selvää. :D Vaakasuunnassa olevat kaksi vaaleaa viivaa ovat sääriluut. Sitten piirsin pottuvarpaasta kantapäähän punaisen viivan, niin senkin saattaa erottaa/tunnistaa. Takana oleva "haamu" on toinen sääri. Napero oli siis risti-istunnassa.

Ultrailu tehtiin siis Terveystalolla ja sen jälkeen sitä sitten mentiinkin puimaan kuultuja juttuja teekupposen ääreen Tt:n Antellin ravintolaan pullankanssa. :)

Ai niin. Napero oli "odotettua" pienempi; siis ei pituudeltaan vastannut täysin 20+0 viikkoja, vaan enemmänkin 19+2, eli on mahdollisesti 5 päivää nuorempi. Laskettua-aikaa ei kuitenkaan alle viikon poikkeamalla aleta muuttamaan, koska pituus saattaa olla perimästäkin kiinni. Eli näillä mennään :)