maanantai 18. toukokuuta 2015

Matkarattaiden muodonmuutos

Noin kuukausi sitten laitoin muutaman ilmoituksen Fb:n osto- ja myyntipalstoille, joissa kyselin  matkarattaista, joissa olisi hinta kohdillaan ja tuunaaminenkin mahdollista. Ei siis tarvinnut olla priima kunnossa.
Eräs nainen ottikin minuun yhteyttä ja tällaiset Emmaljungan-rattaat häneltä löytyi!


Minähän olin heti ihan myyty näille rattaille. Juuri sellaiset kuin olin etsinytkin. Yksinkertaiset ja runko kunnossa. Ei noista istuinmateriaaleissakaan pahaa sanaa voinut sanoa. Hintaakin oli vain 15 €! Nämä kun kotiin sain, niin kangasosat päätyivät pesukoneeseen ja niistähän tuli oikein siistit.
Muutama pieni reissu niillä tuli tässä kunnossa kärryteltyä, mutta aika tylsänväriset ne noin olivat! Vai mitä?

Enhän minä nyt näitä voinut tuunaamatta jättää! ;)
Kerrankin kun sain tällaisen haasteen eteeni, niin pakkohan siihen oli tarttua.


Tällaiset niistä tuli! ;)
Aika pirtsakat, vai?


Täytyy myöntää, että olen aika tyytyväinen näihin.
Kuviollinen päällikangas on Vallilan vahakangasta, nimeltään Artisokka (tätä olen kuolannut myös verhoiksi) ja vihreä-valkoinen pallokangas on Ek:n puuvillaa sekä näiden välissä on kaksinkertainen 100g vanu. Vahakangas on istuinosassa kätevä siksi, ettei se ime kosteutta ja jos se likaantuu, sen voi vaan pyyhkiä puhtaaksi. Vahakankaan kaveriksi sopi hyvin puuvilla, näin kokonaisuus hengittää ja kuivuu hyvin, eikä sisälle/väliin muodostu esimerkiksi hometta.


Ensimäisen kärryttelyn jälkeen, mieleeni tuli, että rattaat kaipaavat pienen laukun, johon voi laittaa puhelimen, avaimet, lompakon ynnä muuta pientä tarpeellista kävelymatkalle tai kauppareissulle.
Vaunuihin kun voin kiinnittää helposti olkalaukkuni työntöaisaan, mutta tässä se ei ole mahdollista, kun aisa on niin jyrkkä ja rattaat niin kevyet, että saattaisivat kaatua. 


Ompelin siis samoista kankaista pienen laukun, joka on helposti irrottettavissa rattaista. Onneksi ein ollut vielä laittanut muutamaa vanhaa laukkuani roskiin, vaikka ne sinne jo joutaisivat, vaan sain niistä D-lenkit ja kiinnitysnipsut laukkuun ja istuinosaan.
Laukku kaipaa vielä kantohihnan, mutta se ei niin välttämätön/kiireellinen ole tehdä.
Laukussa on kolme taskua, vaikka se ei itsekään mikään järin iso ole, mutta on se paljon helpompi pitää järjestyksessä, kun siinä on kunnon taskut. Vetoketjulla se on helppo sulkea, mutta päällä on vielä pieni läppä, niin mahdollinen sadekaan ei sisälle pääse. 


Iloinen pieni kärryttelijä lähdössä isin kassa kirpparille.



"Sovituskuvia" kotona otettuina. Piti välillä testailla miten kankaat situvat runkoon ja hyvä niin. Tuli nimittäin huomattua, että vaikka olin vanhoista kankaista ottanut kaavat, niin uusi istuinosa oli ensimäisellä sovituskerralla ihan etukenossa ja sitä sai sitten taas muokata, ettei tyttö aina valu eteen. Enpä olekaan ennen ommellut vatupassin kanssa. xD


Vanhassa istuimessa oli vyö ja samanlaisen tein tähänkin. En katsonut tarpeelliseksi tehdä 5pistevyötä, kun tuokin pidättelee/hidastaa Viipukan karkumatkoja ihan tarpeeksi, mutta ei kuitenkaan rajoita liikkumista ja katselua.


Viveakin näytti varsin inostuneelta vaunuista.

Mahdollisesti teen tähän vielä "niskatyynyn", jollainen aiemmassa on ollut. Siitä tosin oli jäljellä/todisteena enää vain kaksi nepparia ilman tyynyä. Se ei kyllä ihan pakollisin ole...katsotaan nyt. :D

Käsinojien pehmusteet, jotka näkyvat "ennen" -kuvassa, ovat vielä vaiheessa, koska minulta loppui kanttinauha. Se on siis seuraavana ostoslistalla. Rattaat toimivat kyllä täyttäpäätä ilman niitäkin.

Saatan tosin vielä tehdä uuden laukun, vaikka tuo todella kätevä onkin, mutta laukkukankaaksi tuo kerni ei ole ehkä ihan omiaan, sekä tekisin siihen nyt muutamia muutoksia. Uudella laukulla ei tosin ole kiirettä, kun tuossa nyt tuo hätävara on. :)





Kaavat:
Vanhojoen rattaiden kankaista

Kankaat:Valilla Artisokka - Kodin 1, Oulu
Vihreä pallokangas - Eurokangas
D- lenkit ja muut kassin kiinnitysjutut sekä vyön solki kierrätetty vanhoista laukuista jne.
 

perjantai 8. toukokuuta 2015

Uutta ja kierrätettyä - liivimekko ja leninki

Maaliskuun lopussa saatoimme ukkini, Vivean isoukin, haudan lepoon. Joten kyllä sinne kannatti uuden mekot tehdä, oli se sen arvoista.

Valkoinen kierrätysmekko
Vivea sai siis valkoisen leveän mekon, joka on muokattu yhdestä ristiäismekon kaavasta.

 
Mekko on todella leveää mallia, mutta alusmekkona se on oikein passeli.



Tällainen mekko on ilman käyttäjää.
Se on tehty vanhasta pellavajakusta. Itselleni se oli väärää kokoa ja sen entimen omistaja oli laittamassa sen kirpparille. Niin siitä syntyi mekko.


Kauluksen laskoksia ei tule ikävä! Niitä oli muistaakseni 28 kpl. ;)


Hihat leikkasin suoraan jakun hihoista ja niinpä niissä on juuri oikealla kohdalla nuo hihan "poimutus" nauhat. Tai miksi noita kutsutaan. Hihansuutkin on suoraan jakunhihoista. Niitäkään ei tarvinnut erikseen tehdä ja huolitella, säästyin siis halkiontekemiseltä.


Takana oleva nappilista on jakun etualahelmasta. Napit asettuivat juuri oikeille kohdilleen ja säästyin nappien ompelulta ja napinläpien teolta. Ovelaa! ;)


Etualahelman ompelin vain osittain alhaalta kiinni, niin se ei vahinogssa hulmuttele auki. Pienen halkion sinne kuitenkin jätin. Helmanhuolittelukin oli tehty puolestani.
Tällainen mekkonen sitä tuli siis tehtyä kierrätetystä jakusta ja kuinka paljon sainkaan sen vanhoista yksityiskohdista käytettyä. Harmi vain, että olin taas niin kiireinen, etten kerennyt ottamaan jakusta kuvia, ennen kuin leikkasin sen. :)

Liivimekko
Valkoinen mekko on tarkoitettu alusmekoksi ja siinä on vielä hyvin kasvun varaa ja siihen päälle on sitten tarkoitus laittaa liivimekko tai muita ihanuuksia.
Tällainen pirteä, tyttömäinen ja kaunis liivimekko syntyi kun tuli akuutti mekkopula surujuhlaan valmistautuessamme.




Ja helmat nousee. :)



Malli on todella yksinkertainen. Kaavaan otin mallia jonkin peruspaidan kaavasta, jotta siitä tulisi edes lähes oikean kokoinen. Helmaa levensin reilulla kädellä sekä kädenteitä suurensin hiukan (olisin voinut suurentaa vähän enemmänkin). Helmaan rypytin kangassuikaleen ja se tuntuukin kruunaavan mekon.


Takakappaleet ovat ihan täysin omaa käsialaa, tottakai mallasin niitä etukappaleen kaavoihin. 
Takana on kaksi neppiä, joilla sen saa helposti kiinni. Neppien alle, vuorin ja päällykankaan väliin, laitoin pienet tukikangaspalaset sekä tiheän siksakin ristin muotoon, niin ettei neppejä avatessa ja leikkien pyörteissä itse kangas repeäisi neppien alta. Hyvin on toiminut.
Mekot olisivat voineet olla pidemmätkin meidän pitkälle tytölle, mutta kävely ei vielä luonnistu ilman tukea, niin konttaaminen lyhyemmässä mekossa on helpompaa.  


Liivimekkoja teen lisää! Varmaan vielä muokkaan kaavaa, mutta perusajatukseltaan se on todella hyvä. :)

Meillä oli eilen juhlapäivä.
Vivea täytti VUODEN!


Ihan kummallista ajatella, että pieni tyttäreni on jo vuoden vanha. Vasta vuosi sitten hän tuhisi kainalossani sairaalan sängyssä maatessamme. Sniff...
Eilen käytiin myös neuvolassa ja pituutta oli karttunut jo 76,5 cm ja painoa oli 10,7 kg. Iso tyttö jo. Sai myös kolme piikkiä ja illalla ne nostattivatkin kuumeen. Vaikka toinen oli pipi pistosten jäljiltä, mikään ei voita sitä ihanaa tunnetta kun oma pieni nukahtaa syliin. Sniff sniff... Siitäkin on jo niin paljon aikaa. Vivea ei ole enää pitkään aikaan halunnut nukahtaa syliin, aina paremmin nukahtaa omaan sänkyynsä. Iltamaidon lipaistuaan pieni päivänsäde nukkui suloisena tuhisten sylissä. Sniff sniff... ♥


Piimähirmun oma synttäripiimämalja! Skool! :D Hienosti joi itse, vaikka vähä meinas välillä mennä ohi.

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin. ♥