perjantai 14. marraskuuta 2014

Harmaata ja valkoista

Tekaisin itselleni viimeviikolla toisenkin punikan/mekon.
Itse pidän tästä tosi paljon.

Lisää särmää tähän saisi hyvin, jos lisäisin leveän mustan vyön. En vain löytänyt sitä "kuvauksiin". Lienen taas laittanut sen liian hyvään talteen.


Kaulusta korotin taas sen 5 cm, halkaisin vasemmalta sivustaltta, ompelin siihen framilon nauhan rypytykseksi ja lisäsin napplistan + napit.


Helman ompelin piparkakkutyylillä. Se antaa mekolle kivaa särmää.


Joustocollege Pulmu - Pehemiä
Fuksia trikoo (vahva) - Eurokangas
Napit - NappiKikka, Oulu

Tällainen tällä kertaa. :)

Ai niin! Ja kaavana taas Ruska mekko.

keskiviikko 12. marraskuuta 2014

Paratiisin puutarha on keltainen

Jotain vaihteeksi itsellenikin.
Viikko sitten tein itselleni tällaisen mekon Paratiisin puutarhasta. Eipä sitä kauheasti keltaista minun vaatekaapistani löydy, mutta nyt siellä on sentään jotain. Aika väriläiskä, mutta ei ollenkaan paha.


Kaavana on Ruskamekko, pieniä muutoksia siihen tosin tein.


Kaulusta korotin 5 cm, halkaisin sen ja ompelin siihen Framilon-nauhan tuomaan rypytystä ja ompelin siihen sen jälkeen pitsivetoketjun.
Kaulus olisi voinut rypyttyä enemmänkin, mutta kiva se on noinkin.


Oikein kivanoloinen ja mukava mekko päällä. Muksun kanssa lattialla temmeltäminenkin onnistuu oikein loistavasti.


PS.
Ot: Pakko sanoa vielä tuosta kankaan nimestä, Paratiisin puutarha, että tästä kankaasta en ehkä pikkareita tekisi. xD Onko minulla jotenkin kieroutunut mielikuvitus? xD

Palloja ja Paratiisia

Muutama viikko sitten kävin ostamassa yhdeltä paikalliseslta naiselta muutamia kankaita ja nyt olen päässyt niitä silppuamaan.
Yksi tunika niistä tuli minulle ja pienemmistä palasista tuli kaikkea kivaa Vivealle. En siis ole tuhonnut niitä vielä kokonaan, mutta hyvin olen sen aloittanut.

Setti jo kertaalleen pidetty, enkä jaksanut silittää pesun jälkeen, siksi ovat niin ryppyisiä. ;)
 Muutama body lisää tytölle ja nyt vähän uusia kuoseja taas käyttöön.
Piti samalla päästä testaamaan leggingsit ja niistä tuli ihanat. Tosin koko 74 on ihan julmetun pitkä. :D Jos Vivea ei kauheasti kasva leveyttä, niin nuo menee sille varmaan vielä en syksynäkin. xD
Pallot on Noshin mallistosta ja Paratiisin puutarhaa suoraan suunnittelijaltaan ostettuna.
Ihana tuo Puutarha. Siitä tein itselleni tunikankin, siitä lisää myöhemmin, kunhan kuvan saan otettua.


Palloja ja Paratiisin puutarha metsän Siimeksessä.


Lissu päätyi bodyksi ja Sateenkaarijemmasta tuli liivimekko.


Lisää leggingsejä. Muutaman kerran jo testattu malli ja hyviksi todettu.

Ruokailua ja sottailua

...tai siis sottailun estämistä.

On tässä ollut jo jonkin aikaa tarkoitus tehdä pari hyvää ruokalappua. Jotenkin vain se aloitus on aina niin vaikea. Varsinkin mitä helpompi/pienempi/nopeampi työ, sitä vaikeampi se on aloittaa. En sitten tiedä mistä syystä se niin menee, mutta niin se tuntuu minulla useimmiten olevan.
Eilen illalla kuitenkin sain itseäni niskasta kiinni ja tein yhden ruokalapun. Tekeillä olisi useampikin, mutta tein nyt ensin yhden, että tiedän sitten pitääkö muutoksia tehdä.

Tällainen siitä tuli ja muutoksia en tee.


Kankaana on ohuempi turkoosi kerni, jonka löysin Kodin1:stä. Juuri sopiva tähän. Kanttaukset tein ihan perus puuvillaisella kanttinauhalla.


Aluksi mietin, että laitan kiinnityksen tarranauhalla, mutta illan päätteeksi en jaksanut enää alkaa tarroja kiinnittelemään, niin sinne tuli sitten nepit. Laitoin urosnepille kaksi naarasneppiä vastapariksi, niin on sitten mahdollista muuttaa kokoa ja aamulla tulikin huomattua, että pienempi "asetus" oli juuri hyvä.


"Etutaskun" tein vähän väljäksi niin, että se vähän aukeaa kun kauluri on kaulassa, Näin murut yms päätyvät paremmalla todennäköisyydellä pussiin, eivätkä korista lattiaa.


Juuri sopiva!
Kuva otettu ennen aamupuuroa. Hihoja tuo ruokalappu ei suojannut, kuten arvata saattaa. Vivea oli kyllä ruuan jälkeen ihan puuronsyöjän näköinen. ;)
Oli muuten ihana vain huuhtasta ruokalappu juoksevan veden alla puhtaaksi ja laittaa kuivumaan. Se on kuiva seuraavaan ruokaan mennessä, eikä joka ruualle tarvitse uutta puhdasta lappua etsiä. Mutta näitä tulee pari lisää, niin voi välillä vaikka koneessakin pestä.

tiistai 4. marraskuuta 2014

Pinkki pääkallo

Varmaan kaikki, jotka minut tuntee, miettii nyt mitä se mamma sekoilee. xD
Sanat "pinkki" ja "pääkallo" kun ei yleisesti kuulu minun sanavarastooni (saati garderoobiini), ei ainakaan hyvässä mielessä. Pinkkiä ja varsinkin vaaleanpunaista olen koittanut vältellä kuin kulovalkeaa. Ne ei vaan ole minun värejäni. Makunsa kullakin. Ja vaikka nyt perheessä pyörii pieni tytön tyllerö, ei kaappeihin ole kertynyt kuin muutamat pienet asusteet, jotka ovat kyseisen värin edustajia.
Mutta nyt ovat maailman kirjat menneet sekaisin: Vivea sai jotain pinkkiä! Tai ehkä se lasketaan pikemminkin fuksiaksi (sehän ei ole sama asia). Kaiken kukkuraksi se jokin pinkki (fuksia) on pääkallo. :D

Tässäpä siis:



Kuviot on aplikoitu paikoilleen pelkällä suorallaompeleella, enkä senkään jälkä katsonut niin tarkasti. Tässä saa olla vähän rosoisuutta ja kuvioiden reunat "virttyvät" (vai miten sen paremmin sanoisi) kivasti vapaana lerpatellessaan.



Haarassa taas vain kaksi neppiä, enempää kun ei tarvita. :)



Typyli oli ihan innoissaan. :D



Ei siis sitä yleisintä tyyliäni tai mitä ompelen, mutta ihana tästä tuli.
Harmaa-valkoinen kangas on joustocollegea ja siitä olen itselleni tekemässä paitaa, tai siis tunikaa. Oman paidan kappaleet leikkelin ensiksi ja lopuista tuli tällainen. Olisi siitä kaikki palaset saanut helpostikin leikeltyä, mutta heti tuli paljon enemmän luonnetta, kun harmaa-valkoisen kaveriksi laittoi jotain räväkkää.

maanantai 3. marraskuuta 2014

Pipoilua ja söpöilyä

Ihania ruusukkeita oon saanu katella vaikka missä, niin pitihän sitä itsekin alkaa sellainen tekemään. Viime yönä, kun Viipukka ei millään meinannut minun antaa nukkua, pyöri päässä parit ompelukset, joista toinen oli tämä myssy. Ja olen kyllä tyytyväinen. :)



Mitä tähän kuvaan voi sanoa. Tyttö on niin ihana! <3


Nyörit oli vähän lopussa omista varastoista, niin sitten laitoin loppupätkät punaisesta ja valkoisesta tuohon. Punainen on vähän väärä, mutta ei se haittaa. :D



Ensimäinen tekemäni ruusuke ja siitä tuli todella hyvä omasta mielestäni. Voisin näitä tehdä muuallekin, kunhan hyvän paikan keksin. :D


"Kukkuu!"

Kantinkääntäjän ihanuus

Pari viikkoa sitten mietin ja kyselin kantinkääntäjien perään, kun ajatus oli, että sellaista voisin testata. Hyvää olen niistä kuullut ja pakkohan se oli testattavaksi hankkia.
Suuntasin siis eBayn sivuille ja tialsin sieltä Janomen kantinkääntäjän.
Odottelin, että paketti saapuisi n. kolmen viikon kuluttua tai mahdollisesti siinä menisi pidempäänkin, olihan paketin lähtöpaikka kutenkin USAssa. Mutta ei, paketti oli Suomessa viikossa ja tullaukseen meni pari päivää. Alle kahden viikon oli käänätäjä uudessa kodissaan. :D

Omiintarpeisiini oikea koko oli tuo 1-3/4". Ja sillä saa hyvin tehtyä kolminkertaista ja neljinkertaista kanttia.

Tällaisesta laitteesta sitä siis on kyse:


Janome -kantinkääntäjän käyttöohje:

Jos haluat kantista kolminkertaista, leikkaa 34mm levyistä nauhaa. Jos taas haluat nelinkertaisen kantin leikkaa nauhasta 44mm levysitä. Itse käytän pääsääntöisesti kolminkertaista, niin kantista ei tule liian paksua.
Ennen kanttausta tykkään huolitella kantin toisen reunan (joka jää työn nurjalle puolelle) saumurilla. Leikkaa kantin toinen reuna viistoon, näin resori on helpompi pujottaa kääntäjään. Muista pujottaa nauha niin, että nurjapuoli on ompelijaa kohti, eli oikeapuoli on takana.


Näin sitä pujotellaan.
Olen tehnyt nauhan alle oman "ohjurin" hiuslenksusta, näin kapeampi (kolminkertaisen kantin) nauha pysyy paremmin paikoillaan ja siitä tulee siistimpi. Täysleveässä kantissa apuohjureita ei tarvita.


Pujota nauha koko laitteen läpi. Tässä ratkoja on hyvä apuväline.


Vedä nauhaa vähän yli ja käännä se taakse; nauhan pitäisi automaattisesti "muljahtaa" oikeaan muotoonsa.


Aseta kantinkääntäjä koneeseen.
Kääntäjän voi asetella jo ennen nauhan pujotusta oikealle kohdalleen, mutta minusta se on helpompaa näin päin.
Koska koneeni ei ole Janome vaan se on Pfaff, siinä ei ole valmiina paikkaa mihin kääntäjän voisi kiinnittää. Joten maalaisjärki käyttöön: laitoin kääntäjän alle pienen palan sinitarraa, että kääntäjä ei kovin helposti lähde omille teilleen ja kiinnitin sen paikoilleen maalarinteipillä. Ja hyvin pysyi. :D


Etsi oikea kohta kääntäjälle, ennen kuin kiinnität se kovinkin hyvin paikoilleen. Testaa oikea kohta vielä kangaspalan kanssa. Pelkka kantin ompelu saattaa vähän vääristää tikin oikeaa kohtaa. Niin minulla ainakin kävi.


Sitten ei muuta kun paininjalka alas ja SUR RUR RUR...


Eli tällainen tilanne pitäisi olla.


Kun tikki on oikean pituista ja sopivassa kohdassa, niin ei tarvita enää muuta kuin se kantattava kappale. Mallikuvissa se on Vivealle valmisteilla oleva body.


Nyt vain tarkkailemaan, että sauma kulkee oikeassa kohdassa, nauha kulkee hyvin ja varsinkin, että se kulkee yläreunassa, sekä vielä ettei kankaaseen tule ryppyjä.
Siitä se sitten lähtee. Ihanan helppoa ja siistiä jälkeä.


Tällainen siitä sitten pitäisi sitten tulla. Kaunista jälkeä.
Miten olen joskus voinut elää (tai siis ommella) ilman tätä elämän helpottajaa. <3