Mutta jotenkin tuo koneiden surina, omat ajatukset ja kättensä jäljen näkeminen on niin terapeuttista, että sitä kaipaa.
Pienelle, ihanalle mutta vakavasti sairaalle pojalle tein tällaisen setin viikko sitten
Ensimäinen tekemäni, voisiko sanoa upotettu nappilista ja se onnistui mainiosti!
Eli siis "upotetulla" tarkoitan, että päällikankaan kuvio jatkuu nappilistan kohdalla, eikä siihen tule toista kangasta muuta kuin nurjallepuolelle.
Tadaa!
Hyvin kuulemma mahtuivat ja kun näin kuvan pojasta nämä vaatteet päällä, hän oli aivan ihana. ♥
Kaverille tein pipon, ihan peruskaavalla. Esitellään se täälläkin, kun se on niin namu! :P
Kaavat:
Paita - Lehti OB 4/2010 malli 5. Raglanpaita (nappilistan muokkasin itse keskelle)
Leggingsit - Lehti OB 1/2015 mallia en muista.
Pipo - oma kaava
Kankaat:
Metsän sirkus by Ainola
"SikSak" (harmaa-musta) ostettu Löytö-Palasta Oulusta
Jätti Sweet Candy by Pikku Piltti
Onneksi on ollut iloja tasapainottamaan suruja! Ompelu on ihan maailmannparasta terapiaa, saman olen huomannut monet kerrat. Ihana setti, toivottavasti voinauttaa saajaansa!
VastaaPoista